23.10.2016

Puhu, palvelijasi kuulee

"Ja poikanen Samuel palveli Herraa Eelin johdolla; mutta Herran sana oli harvinainen siihen aikaan, eivätkä näyt olleet tavallisia. Siihen aikaan tapahtui kerran, kun Eeli, jonka silmiä alkoi hämärtää, niin ettei hän voinut nähdä, makasi sijallansa eikä Jumalan lamppu ollut vielä sammunut ja Samuel makasi Herran temppelissä, jossa Jumalan arkki oli, että Herra kutsui Samuelia. Hän vastasi: 'Tässä olen'. Ja hän riensi Eelin tykö ja sanoi: 'Tässä olen, sinä kutsuit minua'. Mutta hän vastasi: 'En minä kutsunut; pane jälleen maata'. Ja hän meni ja pani maata. Mutta Herra kutsui taas Samuelia; ja Samuel nousi ja meni Eelin tykö ja sanoi: 'Tässä olen, sinä kutsuit minua'. Mutta tämä vastasi: 'En minä kutsunut, poikani; pane jälleen maata'. Mutta Samuel ei silloin vielä tuntenut Herraa, eikä Herran sana ollut vielä ilmestynyt hänelle. Ja Herra kutsui Samuelia vielä kolmannen kerran; niin hän nousi ja meni Eelin tykö ja sanoi: 'Tässä olen, sinä kutsuit minua'. Silloin Eeli ymmärsi, että Herra oli kutsunut poikasta. Ja Eeli sanoi Samuelille: 'Mene ja pane maata; ja jos sinua vielä kutsutaan, niin sano:'Puhu, Herra; palvelijasi kuulee'. Samuel meni ja pani maata sijallensa. Niin Herra tuli ja seisoi ja huusi niinkuin edellisilläkin kerroilla: 'Samuel, Samuel!' Samuel vastasi: 'Puhu, palvelijasi kuulee'." (1.Sam.3:1-10)