4.3.2012

Sapat Shalom

Viime perjantai kokouksen äännittäminen ikävä kyllä epäonnistui. Meillä oli kolme hyvää lyhyttä Sanan osuutta. Jorma Immonen jakoi meille Kristuksen läsnäolon tuottamasta elävän veden virrasta. Kristuksen läheisyydessä oleminen on meille kaikille tärkeää. Aiheesta pitäisi puhua paljon enemmän. Liian helposti meillä on käsitys että kristillisyys on asioiden tekemistä, sen sijaan että ymmärtäisimme että on kyse Jeesuksen läsnäolossa olemisesta ja sen aikaansaamasta vaikutuksesta.
Mika puhui meille Roomalaiskirjeen kahdeksannesta luvusta. Erityisesti jakeesta 26 eteenpäin.
Minä vuorostani kerroin terveisiä Jerusalemin matkalta ja samalla toin esille sapatin. Sapatin viettäminen kristittyjen piirissä on melko harvinaista ja se koetaan jotenkin ongelmallisena.
Puheen runkona oli netistä poimimani Reijo Telarannan sivu sapattiateriasta
http://www.reijotelaranta.fi/israel/juhlat_ja_tavat/sapattiaterian_kulku_ja_luettavat_tekstit/

Puhuimme siitä, miten sapatin vietto perheinä näkyy Israelin kaduilla iloisten lasten nauruna.
Toimme esiin myös sen, että alkuseurakunta vietti sapattia yleisesti ainakin 150 luvulle asti ja vasta 300 luvulla Rooman keisari määräsi että sunnuntain tuli korvata juutalainen sapatti. Raamatussa voidaan lukea että seurakunta kokoontui myös viikon ensimmäisenä päivänä juhlimaan Herramme ylösnousemusta, mutta missään siellä ei lue että se olisi korvannut sapatinvieton.
Keisarin käsky oli antisemitismin ja kirkon harrastamien juutalaisvainojen alku.
Meidän tulee nähdä tämä sapatin vietto ja messiaaninen juutalaisuus tämän Kirkon harjoittamaa vainon kautta.
Alkuseurakunta oli juutalainen Raamattu on juutalainen ja niinkuin Paavali sanoo, juutalaisilta olemme saaneet niin paljon.
Sapatti ei ole meille lakihenkinen määräys, vaan mahdollisuus viettää aikaa yhdessä perheenä Jumalan läsnäolossa. Meillä on sapatin lepo joka päivä ja jokainen päivä on yhtä hyvä kokoontua Herran Sanan ääreen. Alkuseurakunta tekikin niin. Mutta erottaa yksi päivä viikossa levolle, perheelle ja Jumalan Sanalle on tärkeä siunauksen lähde.
Kokouksemme on perjantai-iltaisin Paukkulakodissa samaan aikaan kun ystävämme Jerusalemissa viettävät sapattiateriaa. Voimme siis samalla muistaa heitä rukouksin
Meillä ei ole seurakuntana tapana viettää sapattia lauantaina